Eduskunta hyväksyi toisessa käsittelyssä eilen, 12.3.2015, lain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Tällä päätöksellä on suuri merkitys sosiaalityöntekijöiden ammattikunnan kannalta.
Tuntuu todella hyvältä, ja tähän hyvään mieleen liittyy vähän omaa henkilöhistoriaakin. Vuosina 1996-1997 olin mukana STM:n ammatinharjoittamislain tarvetta pohtineessa työryhmässä ja vuosina 1998-2000 sen työtä jatkaneessa sosiaalihuollon ammatinharjoittamislakia valmistelleessa työryhmässä. Työ oli ajoittain vaikeaa, sillä ryhmät eivät olleet kovinkaan yksimielisiä kehittämisen suunnista. En tarkoita tällä sitä, että oma roolini ammattihenkilölain hyväksymisessä olisi ollut toisten työryhmäläisten asemaa kummempi, vaan sitä, että Kirkkokadun ensimmäisen kerroksen kokoushuoneessa tuli istuttua todella monta kertaa vääntämässä kuvainnollisesti kättä milloin mistäkin näkökulmasta. Lähes kaksikymmentä vuotta kestänyt projekti on nyt päättynyt.
Uuden lain 7 §:n mukaan sosiaalityöntekijänä voi toimia VALVIRA:n luvalla henkilö, joka on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu yliopistossa pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä. Laki ei siis laajenna sosiaalityöntekijänä toimimisen ammattioikeutta ylemmän amk-tutkinnon suorittaneille.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki hallituksen esitykseen merkittävän muutoksen. Kun hallituksen esityksessä sosiaalityöntekijän sijaisena olisi voinut toimia korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, muutti valiokunta 12 § kuulumaan seuraavalla tavalla:
Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. (uusi)
Eduskunta hyväksyi lain esitetyssä muodossa, joten jatkossa sosiaalityöntekijän ammatissa voi tilapäisesti toimia vain sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva, aineopinnot ja käytännön harjoittelun suorittanut henkilö.
12 §
Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa 
Hurraa! Tämä on mahtava uutinen. Mammalomalaisenakaan ei tarvitse nyt huolehtia töihinpaluusta!!!!!! Ihan todella hienoa ja kiitos panoksestasi asiaan :) Johanna Paljakka + mies ja Inari 4kk.
VastaaPoistaTodella hienoa! Kiitos kaikille asiaan vaikuttaneille minunkin puolestani. Siksihän minäkin lähdin alaa yliopistoon opiskelemaan, kun itse ajattelin työn olevan sellaista, että siinä vaaditaan tietynlaista osaamista ja edellinen lakiehdotus kyllä soti sitä ajatusta vastaan aika lailla. Meinasi jo opiskelumotivaatio kärsiä, mutta nyt entistä innokkaammin opinnoissa eteenpäin. :)
VastaaPoistaKylläpä huojentaa :) :)
VastaaPoistaJospa tästä lähtisi sosiaalityön arvostuksen nousukiito ja erityisesti identiteetin vahvistuminen.
Jaana Jyväskylästä
Tota, ei finlexissä kyllä noin lue, vaan:
VastaaPoistaErityiset säännökset
12 §
Tilapäinen poikkeaminen kelpoisuusvaatimuksista
Jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta poiketa sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavista kelpoisuuksista ei sovelleta sosiaalityöntekijään, jolla on oikeus päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. (30.12.2014/1316)
L:lla 1316/2014 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.4.2015. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta poiketa sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavista kelpoisuuksista ei sovelleta sosiaalityöntekijään, jolla on sosiaalihuoltolain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti näin:
Poista12 §. Oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön ammatissa.
Valiokunta ehdottaa, että pykälässä säädetään erikseen sosiaalityöntekijän ja muun laillistetun ammattihenkilön ammatissa toimimisesta tilapäisesti. Pykälän 1 momentissa valiokunta ehdottaa säädettäväksi, että sosiaalityöntekijän ammatissa voi tilapäisesti toimia enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Lisäksi ehdotetaan, että opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.
Pykälän 2 momentti koskee muun laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön ammatissa tilapäisesti toimimista. Momentti vastaa sisällöltään hallituksen esitystä.
Pykälän 3 momentti vastaa säännöstä, joka on hallituksen esityksessä pykälän 1 momentin lopussa.
Hallituksen esityksessä todetaan, että "Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta on tarkoitus antaa erillinen kumoamislaki vuoden 2015 aikana. Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tulisi sisältämään muun muassa nykyisen kelpoisuuslain ja asetuksen siirtymä-säännökset, joten kelpoisuuslain kumoaminen ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettavan asetuksen valmistelu on syytä nivoa yhteen. "
PoistaEduskunnan valtiopäiväasiakirjoissa: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta lukee näin:
VastaaPoista12 §. Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tilapäisestä oikeudesta toimia sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa. Laillistetun ammattihenkilön ammatissa voisi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen laillistettavan ammattihenkilön ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen. Säännöksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus perehtyä sosiaalipalvelujärjestelmään, saada ohjausta ja palautetta toiminnastaan sekä parantaa hänen ammatillisia valmiuksiaan tulevia ammattihenkilön tehtäviä ajatellen. Säännöksen tarkoituksena olisi myös turvata sosiaalihuollon palvelujen antaminen tilanteessa, jossa koulutusvaatimukset täyttäviä työntekijöitä ei ole saatavilla. Tutkinnon soveltuvuuden ja riittävien edellytysten olemassaolon arvioi työnantaja. Henkilön toimiessa tilapäisesti ammattihenkilön ammatissa, häneen sovellettaisiin soveltuvin osin mitä laissa säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin tilapäisen ammatissa toimimisen edellytyksistä kuten vaadittavista opinnoista samoin kuin ulkomailla tutkinnon suorittaneen henkilön oikeudesta toimia tilapäisesti sosiaalihuollon ammattihenkilön ammatissa.
Pykäläehdotuksen 2 momentti koskee kiireellisissä tapauksissa sosiaalityöntekijälle säädettyä oikeutta päättää tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kysymys on asiakkaan oikeusturvan kannalta merkittävästä päätöksenteosta eikä 1 momentin mukaan tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivalla olisi oikeutta päättää sanotuista toimenpiteistä.
” Laillistetun ammattihenkilön ammatissa voisi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen laillistettavan ammattihenkilön ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen.” Tulkitsen kuitenkin niin, että sosionomi voidaan katsoa henkilöksi, jolla on sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinto ja on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen.
Tosin ajantasaisessa lainsäädännössä finlexissä ei tällä hetkellä lue muuta kuin mitä jo yllä kirjoitin.
Mutta kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia muutoksia tapahtuu sosiaalialan kentällä.
Hyväksytty ammattihenkilölaki on tässä suhteessa kyllä aivan yksiselitteinen. Sosiaalityöntekijän sijaisena voi siirtymäkauden jälkeen toimia vain sosiaalityöntekijäksi opiskeleva joka on suorittanut aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
VastaaPoistaMinusta jatkossa käydään kiinnostavaa keskustelua, miten sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävärakenteet jatkossa kehittyvät, ja miten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sosiaalityön ja sosiaalialan opintojen yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään.
Minusta tämä oli surullinen päätös siinä mielessä, että nytkään ei ole tarpeeksi sosiaalityöntekijöitä. Toisekseen yliopisto voitti ja ammattikorkeakoulu hävisi eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta ei käytännössä enää kohta ole minkään asteista hytötyä, koska urallaan ei sosionomina voi edetä ylempiin tehtäviin jatkokouluttautumalla. Olisi ollut hyvä, mikäli sosiaalityöntekijöiden kenttää olisi vastaavasti rajattu ulos selkeästi ohjaustyöstä, jolloin sosionomien kenttä olis samoin selkeämpi. Sosiaalityöntekijät hoitaisivat hallinnolliset asiat ja päätökset sekä ylemmän tason esimiestyön ja sosionomit keskitason esimiestyön (vastaava ohjaaja), asiakastyön ja asiakasohjauksen. Mutta sama lasikatto toki on rakennettu jo lastentarhanopettajien välille (sosionomit ja yliopistolliset) ja aivan samalla tavalla on haluttu estää sosionomien ammatillinen kehittyminen, kun on haluttu tyrvata yliopistotutkinnon suorittaneiden asemaa.
PoistaOlen pettynyt tähän järjestelmään ja päätökseen, joka ei ole linjassa elinikäisen oppimisen teorian kanssa.
Noin synkkä tilanne ei toki ole. Ammattikorkeakoulututkinto ei aikaisemminkaan ole ollut väylä sosiaaliltyöntekijäksi. (Kirjoitin tähän pitkän kommentin mutta se katosi johonkin).
PoistaMinusta ylempi amk tutkinto antaa edelleen aivan saman kelpoisuuden kuin ennenkin, eli ylemmän korkeakoulututkinnon tarjoaman kelpoisuuden moniin julkisen hallinnon tehtäviin, ja myös sosiaalialalle.
Kyllä päätös oli voitto sekä sosiaalityöntekijäkunnalle että myös sosionomeille.
jatkan vielä vähän tuosta äskeisestä kommentistani. (Tosiaan tämä blogialusta teki raivostuttavan tempun eli kirjoitin pitkän kommentin "anonyymille 18.3.", mutta teksti hävisi johonkin. Koetan muistaa mitä kirjoitin, eli paukutan saman tekstin toiseen kertaan:)
VastaaPoistaSosiaalityöntekijän tehtävä ei toki ole hallinnollinen tehtävä vaan asiakastyöllä on erittäin keskeinen merkitys sosiaalityöntekijän työssä. Vaativa asiakastyö on vielä erityisosaamisen alue, johon voi kouluttautua monenlaisella erikoistumiskoulutuksella.
Ammattikorkeakoulututkinnon perustalta voi hyvin ryhtyä opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi, aivan samoin kuin esimerkiksi valtio-opin maisterit, sosiologit, eri alojen humanistit, teologit, filosofit tai vaikkapa luonnontieteilijät. Näistä kaikista taustoista tullaan opiskelemaan sosiaalityötä. Vaikka on niin, että sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnot antavat hyvän pohjan sosiaalityön opinnoille, on meille tulevilla sosionomeilla myös paljon uutta opittavaa. Uudet asiat ovat erilaisia kuin vaikka sosiologian maisterilla, joka aloittaa sosiaalityön opinnot, mutta vastaavasti sosiologiaa opiskelleella on paljon sellaista osaamista, jota amk-tutkinnon pohjalta sosiaalityön opinnot alkavalta puuttuu.
Ja tietysti suoraan lukiostakin tullaan sosiaallityötä lukemaan, mutta sosiaalityö on oppialana sellainen, että aika monella opiskelijalla on taustallaan muita opintoja. Siten kyse on usein aikuiskoulutuksesta. Siksi en ymmärrä tuota viittausta siihen, että järjestelmä ja päätös olisi ristiriidasa elinikäisen oppimisen kanssa. Ei ole ristiriidassa. Sen sijaan yleisemmin korkeakoulusektorilla käynnissä oleva kehitys, jossa toisen tutkinnon suorittaminen ja / tai alan vaihtaminen tehdään vaikeaksi, on ristiriidassa elinikäisen oppimisen kanssa, ja myös sen kanssa, että sosiaalityössä monipuolinen elämänkokemus on hyväksi.
Jatkossa varmasti yliopisto- ja amk-kouluttajien välillä tehdään yhteistyötä sen edistämiseksi, että amk-tutkinnolla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan sosiaalityön koulutuksessa täsmällisesti ja oikein. Tässä on varmaan kehittämistä ja yhteistyön paikka.
Mielenkiintoista keskustelua täällä, kertoen paljon sosiaalityön professiosta ja paikasta muiden professioiden joukossa. Mikko Mäntysaari, nostatte ylläolevassa keskustelussa esille sosiaalityön opiskelijoiden monialaisen taustan. Arvelen, että sosionomien vahvuus on käytännön asiakastyö, joka sitten syvenee (höystyy teorialla ja tieteellisyydellä) sosiaalityön opinnoissa. Millaisen vahvuuden sosiaalityön kentälle tuo yhteiskuntapolitiikan, sosiologian yms. YTM:t? Minkä lisäarvon he antavat sosiaalityölle valmistuttuaan sosiaalityöntekijöiksi ja siirryttyään työelmään? On kai se muutakin, kuin ennestään vahva yhteiskuntatieteellinen ajattelu?
VastaaPoistaTerveisin, Jaana Jyväskylästä
ajattelen itse, että vaikkapa sosiologien yhteiskuntatieteellisestä osaamisesta voi olla hyötyä myös käytännön asiakastyössä. Tässä voisi olla hyvä gradun aihe jollekin: voisi tutkia eri taustalla asiakastyöhön tulleiden sosiaalityön maisterien näkemyksiä ja kokemuksia.
PoistaSosionomi YAMK tutkinto on myös maisteritutkinto ja saman tasoinen, kuin esim. VTM sosiaalityöstä. 7-tason tutkinnoista kummassakin on kysymys. On alentavaa, jos sosionomi YAMK tutkinnon suorittaneet laitetaan tekekmään vain "käytännön asiakastyötä". En hyväksy sosionomi YAMK tutkinnon suorittaneiden aliarvioimista. Emmehän mekään aliarvioi yliopistossa maisteritutkinnon suorittaneita. Monella meistä on myös yliopisto-opintoja suoritettuna.
PoistaLöysin mielenkiintoisen keskustelun sattumalta... Itse viisi vuotta sitten valmistuneena ja lastensuojeluun suuntautuneena sosiaalityöntekijänä tervehdin tulevaa muutosta ilolla. Olen monesti miettinyt, että sosionomien ja muiden epäpätevien työntekijöiden laaja käyttö sijaisina osittain ylläpitää sellaisia työolosuhteisiin liittyviä ongelmia, mitä erityisesti lastensuojelussa on. Pätevät sosiaalityöntekijät hakevat paikkansa muualta, koska työolot eivät ole kunnossa (suurin ongelma valtavat asiakasmäärät,joten asiakkuuksia ei voi kunnolla hoitaa) Homma jatkuu samaan malliin,koska epäpäteviä sijaisia saadaan. Mitä vähemmän koulutusta ja kokemusta ihmisellä on, sitä helpommin hän kuvittelee työn hoituvan silloinkin, kun mitään oikeaa muutosta ihmisten elämässä ei saada aikaan, vaan työtä tehdään vain pintaa raapaisten. Kun lastensuojelulakia ei riittävästi tunneta, sen tärkeät periaatteet jäävät toteutumatta... Tilanteesta ei oikeasti hyödy kukaan, mutta suurin häviäjä on palveluita tarvitsevat ihmiset. Haluan lisäksi kommentoida yllä ehdotettua tehtäväjakoa sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden kesken, johon Mäntysaari jo kommentoikin. Asiakastyötä ei todellakaan ole syytä rajata sosiaalityöntekijöiltä pois! Kentällä on paljon niitä sosiaalityöntekijöitä, joiden työn keskeisin sisältö on vaativa asiakastyö! Ja hyvä niin! Vaikeasti moniongelmaisten ihmisten ja perheiden auttaminen on mitä vaativin työtehtävä. Siinä ei tule valmiiksi koskaan, mutta sosiaalityötä opiskellessani omaksumani ajattelu jatkuvasta reflektiosta on ollut hyvä lähtökohta tähän vaativaan asiakastyöhön. Kiitos siitä Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikkö :)
VastaaPoistaEi sosionomi AMK tai sosionomi YAMK tutkinnon suorittaneet ole syyllisiä sosiaalityön työolojen alennustilaan.
PoistaOnko mitään osoitetta mistä tämän uudistukseen liittyvän pykäläkokoelman saa oikeasti eteensä? Olen yrittänyt etsiä mutta tuloksetta. Kiukuttaa kun yksi ja toinen taho lainaa asiakirjaa omaan artikkeliinsa tai blogiinsa. Kirjoituksista saattaa löytyä kokonaisia lainauksia pykälän numerolla (kuten tästäkin) mutta lainatut pykälät on mahdoton jäljittää!!! Tutkiessa lakitekstejä eteen aukeaa vain (ilmeisesti) "vanha" teksti.
VastaaPoistaLaki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä löytyy finlexistä (www.finlex.fi) ja lain numero on 26.6.2015/817. Laki tulee voimaan 1.3.2016. Finlex on joskus hiukan hidas päivittämään lakikokoelmaansa.
PoistaMitä tuolla käytännön harjoittelulla tarkoitetaan? Yliopistoissa on erinaiset harjoittelukäytännöt. Harjoitteluja on yhteensä 3, tuleeko kaikki harjoittelut olla suoritettu vai vain vähintään yksi? Laki puhuu vain käytännön harjoittelusta. Aineopintojen vaativuus sijaisena toimimiseen puolestaan on yksiselitteinen.
VastaaPoista