18.8.2014 lausunnolle tullut luonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) jättää aika olennaisia asioita auki.
Monet ovat ihmetelleet, millaisia vaikutuksia esityksellä voisi olla. Ei selviä tällä lukemisella, sillä esityksen taloudelliset, hallinnolliset ja asiakasvaikutukset täydennetään myöhemmin (s. 53). Lausunnon antaminen esityksestä onkin haasteellista, kun esimerksi esityksen vaikutuksia palvelujen käyttäjien hyvinvointiin tai terveyteen ei ole avattu.
Sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnasta kiinnostuneet saavat edelleen pettyä. Toisin kuin sosiaalihuoltolakiesitystä laadittaessa moneen otteeseen luvattiin, sosiaalihuoltolaista pois jätettyjä tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevia pykäliä ei esityksessä ole. Kun sosiaalihuoltolakiesitys tuli lausunnolle, olin asiasta huolissani (ks. blogini 15.5.2014). Vielä toukokuussa STM:n suunnasta vakuutettiin, että puuttuvat pykälät tulevat tähän järjestämislakiesitykseen --- näin ei siis nyt käynyt.
Lakiesityksessä puhutaan pelkästään terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Perusteluissa tosin viitataan olemassaolevan toiminnan kuvauksessa sosiaalialan osaamiskeskuksiin (s.31 ja 45) sekä STM:n käynnistämään hallitusohjelman mukaiseen selvitystyöhön koko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista, pääsääntöisesti tutkintojen jälkeisten koulutusten korvaamisesta (s. 46), mutta varsinaiseen esitystekstiin näitä ei ole otettu mukaan.
Valtion korvaukset yliopistotasoisen koulutuksen järjestämisestä koskevat esityksessä vain lääkärikoulutusta. Tästä huolehditaan muutenkin tarkoin. Uusi lakiesitys ei koske Ahvenanmaata, joka saa edelleen järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut haluamallaan tavalla -- paitsi että terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuskorvaukset koskevat myös Ahvenanmaata.
Tämä sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan kylmä kohtelu voi vaikuttaa detaljilta koko sote-myllerryksessä, mutta minusta se osoittaa, miten sosiaalihuollolle on käymässä tässä erikoissairaanhoitovetoisessa "kehittämisessä".
tiistai 19. elokuuta 2014
tiistai 12. elokuuta 2014
Osaamiskeskuksia tarvitaan myös jatkossa!
Ennakkotietojen mukaan valtion ensi vuoden budjetissa sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitusta leikattaisiin kolmanneksella (viime vuoden 3,5 miljoonasta 2 miljoonaan euroon). Budjettineuvotteluthan ovat vielä aivan kesken, joten asia voi kääntyä vielä vaikka mihin suuntaan, mutta silti ennakkotiedot tuntuvat pelottavilta. Vaikka valtion rahoitus on vain osa osaamiskeskusten budjeteista, on kolmanneksen leikkaus tähän osuuteen nykytilanteessa vaikea paikata.
STM:n esitys hallinnonalan budjetiksi on noin 12,6 miljardia, ja siinä on vähennystä tähän vuoteen 282 miljoonaa euroa. Miljoonina vähennys on tuntuva, mutta samalla osoittaa mittakaavan, mistä sosiaalialan osaamiskeskusten miljoonan pudotuksesta on kyse. Kokonaisuuden kannalta kyse on lopulta pienestä, mutta minusta suuntaa osoittavasta linjauksesta.
Kun terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoisen tutkimuksen järjestämiseen osoitetaan 26 miljoonaa euroa, näyttää siltä, että sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan tasa-arvoinen kehittäminen terveydenhuollon kanssa on jäämässä haaveeksi.
Osaamiskeskukset ovat sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan selkäranka. Osaamiskeskuksia tarvitaan myös monien erityispalvelujen tuottamiseen harvaan asutuilla alueilla. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tulee muuttumaan radikaalisti, sosiaalihuollon erityisosaamista pitäisi tietysti tukea voimakkaasti. Näin ei nyt näytä käyvän.
STM:n budjettiesityksessä näyttää olevan myös muutakin kiinnostavaa: työttömyysturvan menoja ennakoidaan kuluvan noin 200 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Toimeentulotuenkin menojen ennustetaan laskevan 16 miljoonaa, perusteena asumistuen ja työtulojen suojaosuuden käyttöönotto ja arvioitua pienempi tarve. Mitähän toimeentulotuen siirrosta Kelan maksettavaksi mahtaa seurata?
Ilmeisesti sote-uudistuksen terveydenhuoltovetoisuus ei ole sattumaa vaan tietoista politiikkaa.
STM:n esitys hallinnonalan budjetiksi on noin 12,6 miljardia, ja siinä on vähennystä tähän vuoteen 282 miljoonaa euroa. Miljoonina vähennys on tuntuva, mutta samalla osoittaa mittakaavan, mistä sosiaalialan osaamiskeskusten miljoonan pudotuksesta on kyse. Kokonaisuuden kannalta kyse on lopulta pienestä, mutta minusta suuntaa osoittavasta linjauksesta.
Kun terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoisen tutkimuksen järjestämiseen osoitetaan 26 miljoonaa euroa, näyttää siltä, että sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan tasa-arvoinen kehittäminen terveydenhuollon kanssa on jäämässä haaveeksi.
Osaamiskeskukset ovat sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan selkäranka. Osaamiskeskuksia tarvitaan myös monien erityispalvelujen tuottamiseen harvaan asutuilla alueilla. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tulee muuttumaan radikaalisti, sosiaalihuollon erityisosaamista pitäisi tietysti tukea voimakkaasti. Näin ei nyt näytä käyvän.
STM:n budjettiesityksessä näyttää olevan myös muutakin kiinnostavaa: työttömyysturvan menoja ennakoidaan kuluvan noin 200 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Toimeentulotuenkin menojen ennustetaan laskevan 16 miljoonaa, perusteena asumistuen ja työtulojen suojaosuuden käyttöönotto ja arvioitua pienempi tarve. Mitähän toimeentulotuen siirrosta Kelan maksettavaksi mahtaa seurata?
Ilmeisesti sote-uudistuksen terveydenhuoltovetoisuus ei ole sattumaa vaan tietoista politiikkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)