torstai 5. marraskuuta 2015

Sote-ratkaisu (kuulemma) tänään

Tänään torstaina 5.11.2015 meillä pitäisi olla tiedossa, kuinka monella sote-alueella uutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää lähdetään rakentamaan. Tiedotusvälineiden mukaan kokoomus ja keskusta kiistelevät alueiden määrästä, kokoomuksen tavoitellessa mahdollisimman suuria alueita ja keskustan mahdollisimman maakunnallisia ...

On suorastaan tuskallista jankuttaa, että sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat työvoimamääriltään kuta kuinkin yhtä suuret toimijat, ja että sosiaalihuollolla on tässä uudistushankkeessa erittäin paljon menetettävää, jos toki myös mahdollisuus saavutettavaa. Voi olla, että palvelurakenteen  valmistelutyössä on sosiaalihuollon näkökulmat otettu paljon paremmin huomioon kuin miltä tilanne tiedotusvälineiden perusteella näyttää olevan, mutta en oikeastaan usko tähän. Erityispalveluja siinä mielessä kun niitä yliopistollisissa sairaaloissa tuotetaan on sosiaalihuollossa vähän. Sen sijaan muita ongelmia on riittävästi.

Miten yhdyskuntien sosiaalinen kehittäminen tulee tapahtumaan jos vaikka kokoomuksen ajatus viidestä sote-alueesta toteutuu? Pohjoismainen sosiaalihuoltomalli on nojannut oikeastaan satoja vuosia vanhaan ajatukseen, jonka mukaan oikeus sosiaalipalveluihin syntyy paikallisyhdyskunnan jäsenyydestä. Nyt tämä yhteys näyttää katkeavan, enkä ole huomannut, että tästä käytäisiin laajempaa keskustelua sen kummemmin ammattilaisten, tutkijoiden kuin poliitikkojenkaan parissa.  Mentaalisen harjoituksen voi itse kukin tehdä miettimällä, miten parhaillaan käynnissä olevaa turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien palveluja tullaan järjestämään.

Entä kuka ottaa vastuun kuntien ja kaupunkien asukkaiden sosiaalisesta hyvinvoinnista?

Tästähän uusi sosiaalihuoltolaki puhuu (7 § 3 mom):  Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu: 
"sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi kunnan muiden toimialojen suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen."  
Tuleeko hyvinvoinnin edistämisen kokonaisvastuu siirtymään esimerkiksi kunnanjohtajille tai kunnanhallituksille, jos pienillä paikkakunnilla ei ole enää omaa sosiaalihuollon henkilöstöä? 

Sosiaalihuollon järjestäminen satojen kilometrien päähän on haasteellista. Lisäksi on ihan selvää, että kaupunkien intressit palvelutarpeiden tunnistamisessa ja palvelujen järjestämisessä voivat poiketa toisistaan.  

Vai onko tarkoitus, että näitä sosiaalihuoltolain pykäliä käydään muuttamaan, melkein ennen kuin niistä on muste kuivunut?