Opetusministerin viesti korkeakoulujen johdolle

Tampereen yliopisto, Tampereen tekninen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat parin vuoden ajan suunnitelleet yhdistymistä. Sipilän hallituksen alkutaipaleella näytti siltä, että tukea tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymiselle ei ollut ihan selkeästi tulossa. Yleisen käsityksen mukaan kokoomus suhtautui ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sulauttamiseen epäillen.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tänään julkaissut avoimen kirjeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja muille päättäjille. Kirjeessä on muun ohessa seuraava kiinnostava kappale:

"Valmistaudumme tukemaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkeytymistä, poisvalintoja, yhdistymisiä ja muuta rakenteellista kehitystä, osaamiskeskittymien syntyä ja profiloitumista strategisella rahoituksella, jonka osuutta yliopistojen rahoituksesta varaudutaan kasvattamaan. Strategista rahoitusta on jaossa suhteessa tekoihin ja muutokseen. Vahvuuksien varaan rakentuvaa erikoistumista tullaan tukemaan myös esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitusmekanismein ja uudella pääomituskierroksella."

Nyt näyttäisi siis siltä, että opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan tukemassa korkeakoulujen yhdistymisiä, vaikka toki myöhemmin tekstissä puhutaankin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vahvuuksien vahvistamisesta.

Tuossa opetusministerin linjauksessa on tietysti paljon muutakin kiinnostavaa, kuten esimerkiksi tuossa lainaamassani kappaleessa esiintyvä idea strategisen rahoituksen suhteellisen osuuden lisäämisestä korkeakoulujen budjeteissa. Sillä tavalla voidaan kaventaa yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen vapautta, vaikka muodollisesti päätökset varmaan jätetään korkeakoulujen itse tehtäväksi.
Kuten ministerin kirjeessä sanotaan, strategista rahaa on tulossa suhteessa tekoihin ja muutoksiin, eikä tietystikään mihin hyvänsä tekoihin, vaan sellaisiin tekoihin, jonka poliittiset päättäjät ovat linjanneet oikean suuntaisiksi.

***

Jos ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen  yhdistymisiä todella tapahtuu, syntyy siitä mielenkiintoisia tilanteita sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen sosiaalityön koulutuksen yhteistyön kehittämisessä. Työnjakoa pitäisi miettiä, ehkä volyymeitakin.

Olisiko niin, että talouselämän kukoistusta heikosti tukevat alat "valitaan pois". Onko sosiaalityöstä tarpeeksi hyötyä yritystoiminnalle? Opetammeko tarpeeksi yrittäjyyttä sosiaalityön opinnoissa? (Voi tietysti olla ihan aiheellinen kysymys, vaikka toistaiseksi valtaosa sosiaalityön maistereista on kyllä sijoittunut julkiselle sektorille.)

Open Access ja sen tärkeys

Olin eilen Jyväskylän yliopiston kirjaston johtokunnan kokouksessa. Siellä keskusteltiin, kuten arvata saattaa, tiukentuvista talousnäkymistä, jotka saattavat erityisesti yliopistojen kirjastot suuriin vaikeuksiin. Kun juustohöylätään yliopiston tiedekuntien talousarvioita, on kireys jaettua ja yhteistä, mutta kirjastoilla on lisähuolena se, että kansainväliset kustantajat nostavat joka vuosi sähköisten aineistojen hintoja hyvin suurilla summilla. Suomen kaltaiset pienet maat eivät voi kuin maksaa, mikäli haluavat säilyttää mahdollisuudet tutkimuksen tekemiseen.

Parhaillaan kerätään nimiä EU:n seuraavalle puheenjohtajamaalle Hollannille osoitettavaan vetoomukseen "Christmas is over" Research funding should go to research, not publishers", jossa tutkijat voivat ilmaista näkemyksensä siitä, että rahastamisella pitää olla järkevät rajat. Vetoomus löytyy osoitteesta

http://leru.org

Ainoa keino vaikuttaa tilanteeseen (paitsi tuon vetoomuksen allekirjoittaminen) on suosia avointa julkaisemista eli open access publishingia. Jyväskylän yliopistossakin on mainio ja koko ajan kasvava julkaisuarkisto JYX. Minäkin aktivoiduin ja askaroin  (flunssaisena) vanhan, julkaisematta jääneen artikkelikäsikirjoituksen / esseen yliopiston kirjaston ylläpitämään JYX julkaisuarkistoon.  Halukkaat voivat käydä katsomassa, ei maksa mitään.

Jutun nimenä on ”Säälistä sosiaalityössä”, ja sen historia on sellainen, että touhusin ja kirjoitin sitä parin vuoden ajan, noin 2005-2007, mutta en koskaan tarjonnut sitä mihinkään lehteen, vaikka se olisi varmaan voinut sopia vaikka Januksen puheenvuorot- osastolle. Asia on minusta edelleen pohtimisen arvoinen. Ajattelen nykyäänkin, että sosiaalityöstä ei tule mitään ilman sellaista tunnetilaa jota englanniksi kutsutaan käsitteellä ”compassion”. Sääli on sille ehkä huono käännös, myötäeläminen parempi.  

Jos haluatte katsoa juttuani, tässä on pysyvä urn-osoite:

 http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201510213433

Samalla tuli jälleen kerran todistetuksi, että kirjaston palvelu oli ällistyttävää!

Lähetin jutun tiistai-iltana, keskiviikkoaamuna noin klo 8.10 kirjaston ystävällinen Marja-Leena Harjuniemi mailasi, että juttu on JYX:ssa. Hän oli myös lukenut sen koska oli laatinut siihen lyhyen tiivistelmän ja valinnut oikein hyvät asiasanat. Sen jälkeen kun eilen tulin kotiin, luin juttuni ja tein siihen kohtuullisen paljon korjauksia ja lähetin sen illalla uudestaan Marja-Leenalle. Ja taas tänä aamuna hän viestitteli, että kiitos vaan, hän otti vanhan version pois ja ”julkaisi” tämän uuden version. Ei mitään vuosien odotusaikaa, vaan palaute paluupostissa.

Open access nk Berliinin julistus:

http://openaccess.mpg.de/67605/berlin_declaration_engl.pdf