maanantai 26. tammikuuta 2015

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (esitys) -- valuvika?

Parhaillaan on eduskuntakäsittelyssä pitkään toivottu laki sosiaalihuollon ammatinharjoittamisesta. Lakiesitys on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Hallituksen esityksessä on pykälä, joka uhkaa romuttaa koko lain tarkoituksen ja hengen:
12 §
Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa
Laillistetun ammattihenkilön ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen laillistettavan ammattihenkilön ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen. ( pykälä jatkuu vielä muista asioista)

Käytännössä tämä sijaisena toimimista säätelevä pykälä koskisi varmasti vain sosiaalityöntekijöitä, joista on maassa kova pula. Monissa  kunnissa joudutaan turvautumaan sijaisiin, ja siksi varmaan jonkinlainen siirtymäaika olisi tarpeen.

Tuo pykälän ensimmäinen osa, eli ko. ammattia opiskelevat voisivat toimia sijaisena, on aivan hyvä asia, mutta jatko ei sitten olekaan kunnossa. Ihan kaikenlaisen ei silti pitäisi olla mahdollista. Mitä ihmettä voisi tarkoittaa "sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö"?

Löysyydessään tämä muotoilu kyllä hakee vertaistaan.  Tarkoitetaanko tässä todellakin kaikkia ammattiryhmiä, jotka työskentelevät sosiaalialalla? Sosiaalialalla työskentelee esimerkiksi lääkäreitä ja psykologeja, puhumattakaan hallinnollisissa tehtävissä toimivista. Vai tarkoitetaanko tässä pelkästään sosionomi (amk) tutkinnon suorittaneita, riippumatta siitä, mitä he ovat opiskelleet?

Selvyyden vuoksi pitää todeta, että sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät ole opiskelleet sosiaalityötä. 

Kun lakiehdotuksesta järjestettiin STM:ssä kuulemistilaisuus, sanoivat terveydenhuollon edustajat, että vastaavan kaltainen esitys ei voisi ikinä mennä terveydenhuollossa läpi. Sairaanhoitajat eivät voi toimia lääkäreiden sijaisena, vaikka lääketieteen opiskelijat tunnetusti voivatkin. Sama koskee tietysti sairaanhoitajia -- ei heidänkään sijaisena voi toimia muut kuin sairaanhoidon opiskelijat.

Ihmeellistä -- miten tällainen muotoilu on voinut mennä eteenpäin eduskuntaan!

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Ujon miehen tarina

Norjalaisen Dag Solstadin romaani "Ujous ja arvokkuus" kertoo näennäisesti vähäisestä tapahtumasta, joka saa lukion äidinkielen opettaja Elias Ruklan elämän tolaltaan. Ibsenin Villisorsa-näytelmää luetaan äidinkielen tunnilla, samalla tavalla kuin monasti aikaisemminkin. Nyt  Rukla keksii  näytelmän erään  henkilön roolista uuden tulkinnan ja koettaa kertoa tästä oppilailleen. Hän ei onnistu innostamaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvia oppilaitaan. Koulun pihalla Elias koettaa turhaan avata sateenvarjoaan.  Tästä syntyy eksistentiaalinen tilanne, jonka seurauksena Elias Ruklan elämän perusta murtuu. Kotimatkallaan hän käy muutamassa tunnissa läpi koko elämänsä ja tilinpäätös on aika surullinen.

Tämä on hieno, tiivis teksti. Solstad on Norjan eturivin kirjailijoita, jota meillä ei ole juuri käännetty.

Dag Solstad (2014) Ujous ja arvokkuus. Suom. Tarja Teva. Teos. (Alkup. Genanse og verdighet, 1994)