Turingin tentti sosiaalityöstä

Lueskelin 17.12.2022 aamiaisella Hesarista pari mainiota yleisönosastonkirjoitusta ChatGPT tekoälyohjelmasta. (Matias Heikkilä esitteli ohjelmaa; Laura Ketonen oli kirjoituttanut melkein koko mielipidekirjoituksensa ChatGPT:llä). 

Kävelytin koiraa, mietin yleisönosastokirjoituksia ja kun palasin sisään, päätin tehdä Turingin kokeen sosiaalityön tiedeluonteesta. 

Oheinen teksti on tämänaamuisen kokeen tulos muuttamattomana. Ainoastaan ohjelman tuottamat kuvasymbolit jäivät kopioitaessa pois. Samoin lisäsin rivivaihtoja jotta teksti sopii bloggerin ikkunaan. Tenttikysymykset laadin lennosta ja koko tentti kesti noin viisi minuuttia.

"Tenttikysymykseni" ovat punaisella värillä, samoin vähän kökkö englantini.

Tentin jälkeen on arvioni siitä, miten ChatGPT selvisi sosiaalityön 

tiedeluonnetta koskevista kysymyksistä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------

is social work a science?

Social work is a profession that involves applying principles of social science in order to help individuals, families, and communities improve their well-being and achieve their goals. As such, social work draws upon a wide range of disciplines including sociology, psychology, economics, and political science, among others. While social work may not be considered a pure science in the same way that fields like biology or physics are, it does involve the systematic application of scientific knowledge and methods to understand and address social problems and to promote human welfare.

what about the values of the social work researcher? do they hinder objectivity?

 Values play a crucial role in social work practice and research. Social workers are guided bya set of ethical principles that include respect for the inherent dignity and worth of all people, the promotion of social justice, and the pursuit of the best interests of clients. These values inform the decisions that social workers make and the actions they take on behalf of their clients. While values can certainly influence the perspective of a social work researcher, it is important for researchers to strive for objectivity and to be aware of any potential biases that may impact their work. Researchers can work to minimize the influence of their values on their research by using scientific methods and following established research protocols, such as using standardized measures and controlling for extraneous variables. It is also important for researchers to be transparent about their values and to acknowledge any potential biases in their work.

According to Max Weber, the objectivity is the central ethical requirement

for researchers even in social sciences. Is it possible in social work

According to Max Weber, objectivity is the central ethical requirement for researchers in all fields, including the social sciences. Weber argued that researchers should strive to understand and explain social phenomena as objectively as possible, rather than being swayed by personal values or preconceptions.

In the field of social work, it is certainly possible for researchers to strive for objectivity in their work. As mentioned earlier, social work researchers can use scientific methods and follow established research protocols in order to minimize the influence of personal values on their work. However, it is also important to recognize that objectivity is not always achievable in social work research, as it may be difficult to completely separate personal values from research questions and interpretations. Therefore, it is important for social work researchers to be transparent about their values and to acknowledge any potential biases that may influence their work.

Is there a danger that the values of social work researchers lead them to pick research questions which are difficult to handle for their own values, for example gender or ethnicity issues from a viewpoint not shared by the researcher

It is certainly possible that the values of social work researchers may lead them to choose research questions that align with their personal values and beliefs. This can be particularly true in areas such as gender and ethnicity, which are often closely tied to personal identity and values. However, it is important for social work researchers to be aware of this potential bias and to strive to be objective in their approach to research.

One way that social work researchers can minimize the influence of their values on their research is by using systematic and objective methods to choose research questions. For example, researchers can use existing literature and data to identify gaps in knowledge and areas where additional research is needed. They can also consult with colleagues and experts in the field to help identify important research questions and to ensure that their work is grounded in current theory and practice.

In addition, social work researchers can take steps to minimize the potential for bias in their research by using standardized measures, controlling for extraneous variables, and being transparent about their values and any potential biases that may influence their work. By following these guidelines, social work researchers can work to ensure that their research is objective and reliable, even when tackling sensitive topics such as gender and ethnicity.

How do you see Roy Bhaskar's critical realism in this context.

Roy Bhaskar's critical realism is a philosophical perspective

that emphasizes the importance of understanding social phenomena

in their broader social and historical context. 

According to Bhaskar, reality is not just a simple reflection of

what we see, but is instead shaped  by complex and often hidden

structures and processes. Critical realism suggests that social

scientists should be mindful of these underlying structures and

processes and should strive to understand the ways in which they

shape social phenomena.  

In the context of social work research, Bhaskar's critical realism can be seen as a useful framework for understanding the ways in which social problems and issues are shaped by underlying social and historical structures and processes. By adopting a critical realist perspective, social work researchers can be more attuned to the ways in which social phenomena are shaped by complex social and historical forces, and can work to understand and address these issues in a more comprehensive and effective manner. 

At the same time, it is important for social work researchers to be aware that critical realism is just one perspective among many, and that other philosophical approaches may be more appropriate in certain contexts. Researchers should be open to exploring a range of perspectives and should choose the approach that best suits their research goals and questions.

thank you for interesting responses

You're welcome! I'm glad that you found my responses helpful. If you have any other questions,

feel free to ask. I'm here to help!

Regenerate response

ChatGPT Dec 15 VersionFree Research Preview. Our goal is to make AI systems more natural and safe to interact with.

Your feedback will help us improve.

--------------------------------------------

Sitten se arvio. Mielestäni ChatGPT läpäisi Turingin kokeen. 

Oli aivan ällistyttävää, millaisella nopeudella tekoäly vastasi, eli vastaus kysymyksiini tuli melkein heti. Tavallaan tämä vastausnopeus oli ChatGPT:n Turingin testissä käräyttävä tekijä, koska en usko kovinkaan monen ihmisen pystyvän vastaamaan samalla nopeudella. 
Entä sitten sisältö: "Hänen" vastauksensa edustivat minusta tuollaista keskimääräistä käsitystä sosiaalityön tutkimuksen arvovapauden ongelmasta. Jopa Weberistä "hän" antoi kohtalaisen vastauksen. Vaikka Weberin arvovapausteesistä on olemassa kirjastokaupalla kirjoja, ei asiaa sosiaalityön tutkimuksen näkökulmasta ole paljon. Bhaskarin suhteen esittämäni kysymys oli aika hämärä etten sanoisi sekava, mutta vastaus on silti hyväksyttävissä. Ehkä voimme päätellä, että joko Bhaskarin ja sosiaalityön tutkimuksen suhteesta ei löydy kirjallisuutta tai sitten Roy on liian monimutkaista tekoälyllekin. 

Olisin kyllä hyväksynyt tentin. 

Minulla on ollut mahdollisuus seurata omassa elämässäni muutamaa suurta mullistusta tietotekniikassa:

1. Tietokonepäätteen käyttö tekstinkäsittelyssä 1984. (VAX/VMS,  DEC).
2.  Sähköpostin käyttöönotto viestinnässä 1986. (veljelleni Esalle USA:han)
3.  Internet 1992 (ensin BBS:t 1980-luvulla, sitten mosaic ja netscape)
4.  Linux 1995 (slackware Hong Kongista)
5.  Wikipedia 2002 (artikkeli Lempäälästä suomenkieliseen wikipediaan.)
6.  Uskottava tekoäly 17.12.2022 (Turingin testi sosiaalityön tiedeluonteesta)

Jokainen näistä muutoksista vaikutti ensin aika pieneltä, mutta jonkin ajan kuluttua niistä kaikista tuli osa arkea.

Iltahartaudet

 Pidin keväällä 2017 kaksi YLE:n iltahartautta. Molemmat olivat tuskallisen vaikeita tehdä, kritiikkini aamu- ja iltahartauksia kohtaan lakkasi kyllä näiden vääntämiseen. Viidessä minuutissa on ainakin itselleni todella vaikea sanoa mitään.  Ihan en tainnut tavoittaa oikeaa tyylilajia ja puhetapaa. 

Raamatun lukemisesta (20.1.2017)

Seurakunnat ja syrjäytyminen (27.1.2017)

Pertti Hokkanen In memoriam

Monipuolinen kulttuuri-ihminen ja ikuinen radikaali Pertti Hokkanen on kuollut. Hokkanen oli syntynyt 1.1.1947 ja hän kuoli 7.7.2022. 

Pertti Hokkanen opiskeli nuorisotyöntekijäksi Tampereen yliopiston yhteiskunnallisessa opetusjaostossa. Hän toimi Lempäälän kunnan nuorisosihteerinä 1970- ja 1980-luvuilla. 1990-luvulla  hän siirtyi tai siirrettiin  kunnan kulttuuri- ja viestintätehtäviin. Hän työskenteli myös kirjastossa.

Hokkanen oli RUK:n käynyt reservin upseeri, joka kieltäytyi aseista. Hän oli yksi Sadankomitean perustajajäsenistä. Rauhan tärkeys ja sodan vastustaminen olivat hänelle tärkeitä arvoja. Ehkä asevelvollisuusajan perintöjä oli, että Pertti Hokkanen piti luonnossa liikkumisesta ja leirielämästä. 

Itse tutustuin Hokkaseen keväällä 1980. Lempäälän kunnanvirasto oli vielä kohtuullisen pieni työyhteisö. Vaikka Hokkanen pyrki hoitamaan virkatehtävänsä asianmukaisesti, oli hänen vaikea peittää boheemisuuttaan ja ajoittain siitä seurasi kaikenkarvaisia yhteenottoja .  Kunnanjohtaja Jussi Peltomäki oli perinteitä arvostava kunnallismies, mutta hän oli myös kulttuurinharrastaja. Ajattelen, että vaikka heillä oli ajoittain sanomista, he myös arvostivat toisiaan. 

1980-luvun alussa perustimme Lempäälän Futurologisen Seuran. Hokkanen oli seuran keskeinen toimija. Ideoimme kaikenlaisia hullutteluja, mutta myös monia ihan vakavia keskustelutilaisuuksia. Monasti teemana oli filosofia. Väittelimme Ernst  Blochin toivon filosofiasta, Mihail Bahtinin moniäänisestä karnevaalikulttuurista ja tietysti monta kertaa seuramme nimikkofilosofista, Michel de Montaignesta.  Kun Montaignen esseiden suppea käännös oli aikoja sitten päässyt loppumaan kustantaja Arvi Kariston kokoelmista, esitti seuramme virallisesti vuonna 1985, että Montaignen teoksesta otettaisiin uusintapainos ja että käännöstyötä jatkettaisiin. 

Lempäälään muuttanut taiteilijapariskunta M.A. Numminen ja Helena Vapaa osallistuivat Futurologisen Seuran toimintaan. M.A.Nummisella saattoi olla vaikutusta  siihen, että Pertti Hokkanen ryhtyi muusikon uralle. 1990-luvulta alkaen hän esiintyi tango-orkesterinsa solistina nimellä Bert Hockman. Hän koetti edistää myös narubasson soittoa erilaisten tempausten ja julkisten esiintymisten avulla. Valtakunnallistakin julkisuutta Lempäälä sai, kun Hokkasen aloitteesta kunnan päättäjät saatiin laulamaan kunnalliskertomusta levylle. 

Monien tempausten tarkoituksena oli vanha vasemmistoradikalismin idea porvarin ärsyttämisestä (épater les bourgeois). Joskus ärsyyntyivät myös oman poliittisen suunnan kannattajat, ainakin vanhoillisimmat heistä. 

Huomaamatta saattoi jäädä, miten radikalismi Pertti Hokkasella tarkoitti myös vakavaa, perusteisiin käyvää ajattelua ja toimintaa.

 

Kuunpäivän kirjeet

 Pidin Emmi Itärannan esikoisteoksesta "Teemestarin kirja" (2012). Nyt tartuin hänen kolmanteen teokseensa "Kuunpäivän kirjeet".  Kirja kertoo Lumi Salo -nimisestä parantajasta, joka matkustaa Maasta Kuuhun ja Marsiin etsien puolisoaan, muunsukupuolista etnobotanisti Sol Uriartea. 

Kirjoista pitäminen on makuasia, monet ovat lumoutuneet Itärannan tekstistä. Minulle tämä oli liian runollista ja "kokeilevaa".  

Emmi Itäranta (2020) Kuunpäivän kirjeet. Teos.