"Kun Euroopassa syttyy sota, New Yorkissa ikkunat eivät hajoa "

Klaus von Dohnanyi

Sveitsiläisessä Neue Zürcher Zeitungissa ilmestyi 20.12.2025 
Benedict Neffin laatima saksalaisen veteraanipoliitikko Klaus von Dohnanyin laaja haastattelu. Jutun otsikkona on "Kun Euroopasssa syttyy sota, New Yorkissa eivät ikkunaruudut hajoa" ("Wenn es in Europa einen Krieg gibt, klirrt in New York keine Fensterscheibe"). 

Vanhaan, alunperin unkarilaiseen aatelissukuun kuuluva Klaus von
Dohnanyi on Hampurissa asuva 97-vuotias veteraanipoliitikko. Kun mies on melkein satavuotias, saattaa joku ajatella, että ikää on jo kertynyt niin paljon, että olisi varmaan parasta vain muistella menneitä. von Dohnanyin kohdalla näin ei ole missään tapauksessa. Kyse on erittäin terävästä ajattelijasta, jonka pitkä elämänkokemus on tuonut mukanaan syvää viisautta. 

Toisinajattelijoiden lapsuudenkoti

Klaus von Dohnanyin kotitausta antaa painavuutta hänen mielipiteilleen. Toisinajattelu on ainakin osittain perua lapsuudenkodista. Klaus  syntyi Hampurissa Hans von Dohnanyin ja Christine von Dohnanyin poikana vuonna 1928. Isä Hans liittyi natsien vastaiseen toimintaan jo 1930-luvulla ja äiti Christinen veli oli pastori ja vastarintataistelija Dietrich Bonhoeffer. Natsit pidättivät Klausin molemmat vanhemmat vuonna 1943. Vuonna 1944 16-vuotias Klaus joutui armeijaan ja sotaan.  Huhtikuussa 1945 natsit teloittivat isän ja samana päivänä myös Dietrich Bonhoeffer hirtettiin. Sodan päättyessä vasta 17-vuotias Klaus  päätyi kanadalaisten sotavangiksi. 

Klaus von Dohnanyi väitteli oikeustieteen tohtoriksi 1949 ja opiskeli 1950-luvulla USA:ssa Yalen ja Columbian yliopistoissa. Tässä kuvatussa haastattelussa hän sanoo, että aika Yalessa oli hänen elämänsä parasta aikaa.  Siten hän ei ole mitenkään kiihkeä antiamerikkalainen.  

Klaus von Dohnanyi liittyi Saksan sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi vuonna 1957 ja toimi pitkään Hampurin pormestarina, parlamentin jäsenenä sekä pariin otteeseen ministerinä liittokansleri Brandtin hallituksissa. Hän on ainoa edelleen elossa oleva Brandtin ministeri ja myös Saksan liittotasallan vanhin ministeri.

Realistinen ulkopolitiikka

Haastattelu antoi paljon ajattelemisen aihetta.  von Dohnanyin mielestä Nato, johon eurooppalaiset maat turvallisuuspolitiikkansa perustavat, on viime kädessä USA:n hallitsema ja sen etujen mukaisesti johdettu liitto. Natoon turvaamisen sijaan Euroopan tulee turvata autonomiansa suhteessa USA:han. Ukrainan ja Venäjän sodasta riippumatta Euroopan tulee pyrkiä neuvotteluyhteyteen  Venäjän kanssa. Venäjän ja Euroopan vastakkainasettelu hyödyttää USA:n  nykyhallintoa, mutta v.Dohnanyin mielestä USA on aiemminkin halunnut pelata Euroopan ja Venäjän vastakkainasettelulla. 

Saksan ulkopolitiikkaa tulee rakentaa keskeistä kansallisten intressien ja olemassaolevien resurssien näkökulmasta. Saksan ja myös muun Euroopan kannalta suhde Venäjään on olennaisen tärkeä. Hänen mukaansa liittokansleri Merzin eikä suinkaan Yhdysvaltojen presidentin tulisi neuvotella Venäjän presidentti Putinin kanssa Euroopan turvallisuudesta. Euroopan ei tulisi missään nimessä antaa Yhdysvaltojen sanella omaa ulkopolitiikkaansa. 

v. Dohnanyi edustaa ankaran realistista ulkopolitiikkaa, jonka mukaan Euroopan tulee huolehtia ennen kaikkea omista eduistaan. Arvoperusteinen ulkopolitiikka ei ole aiemminkaan johtanut tuloksiin, eikä niin näytä käyvän nytkään. Tämän vuoksi von Dohnanyi on jäänyt mielipiteinen aika yksin sekä Saksassa että muualla. Kun haastattelija kysyy, miltä tuntuu olla omine kantoineen yksin, vastaa haasteltava, että aika näyttää kuka on lopulta oikeassa, ja silloin voi käydä niinkin, että hänen kantansa voittaa. 

Entä Suomi?

Äkkiseltään von Dohnanyin mielipiteet näyttävät vähän samansuuntaisilta kuin eurooppalaisen laitaoikeiston ilmaisemat kannat. Wikipedian mukaan  edelleenkin SPD:n jäsenenä pysynyt Klaus von Dohnanyi on tukenut  vasemmistopopulisti Sahra Wagenknechtin linjaa suhteessa Ukrainan ja Venäjän sotaan. Entinen Die Linken poliitikko Wagenknecht on vaatinut neuvotteluja Venäjän kanssa. von Dohnanyi sanoo myös pitävänsä säännöllisesti yhteyttä entisen liittokansleri Angela Merkelin kanssa, ja antaa ainakin rivien välistä ymmärtää, että Merkel on hänen kanssaan samoilla linjoilla.

Toisaalta v.Dohnanyin kannat edustavat myös Toisen maailmansodan jälkeisen Suomen pitkää linjaa (Paasikivestä Haloseen), joka sitten päättyi 2022 Nato-jäsenyyteen.  Nykyään on tapana ajatella, että Paasikiven, Kekkosen ja seuraavienkin presidenttien puolueettomuutta korostava ulkopolitiikka oli vain taktista, olosuhteiden pakottamaa. Itse ajattelen, että ulkopolitiikassa tietysti myös realismi on arvovalinta. Nykyisin tuntuu siltä, että arvopohjaisesta realismista puhuttaessa paino on sanalla arvopohjainen -- ei niinkään sanalla realistinen. 

Kun haastattelija lopuksi kysyi, millaisena von Dohnanyi näkee Saksan tulevaisuuden 20 vuoden kuluttua, von Dohnanyi kertoo haaveilevansa liittoutumattomien Saksan, Itävallan ja Sveitsin liitosta ja toivoo, että myös liittoutumattomasta Euroopasta tulisi maailman  Sveitsi.  

--------------------

Kuva Wikipedia:  (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/2018-11-07-Klaus_von_Dohnanyi-Maischberger-1157.jpg/250px-2018-11-07-Klaus_von_Dohnanyi-Maischberger-1157.jpg)