Korhosen katkera tilitys. Parhaimmillaan kuvatessaan ulkoasiainministeriön sisäistä elämää, ehkä myös 1960-luvun omaelämänkerrallisissa jaksoissa. Kirjoittaja osoittaa ällistyttävää kykyä pitää itseään ainoana asiantuntijana ulkopolitiikassa, ja erityisesti paljon parempana ulkopolitiikan taitajana kuin presidentit Koivisto ja Ahtisaari. Varsinkin Ahtisaaren suuntaan hän lähettää kipeitä kommentteja. Tarja Halonen ei esiinny kirjassa lainkaan.
Korhosen suhde Kekkoseen on merkillinen sekoitus ihailua ja pelonsekaista kunnioitusta. 1980-luvun taitteessa Kekkosen sairastuminen alkaa jo haitata viranhoitoa. Korhonen tuntuu hiukan moittivan presidentin "henkilääkäreitä" siitä, että ongelmiin ei puututtu ajoissa. Varmaan hän on oikeassa sanoessaan, että lääkäreiden on ollut vaikea päätellä, missä vaiheessa sairaus on edennyt niin pitkälle, että on ollut pakko tehdä jotakin. Olisi todella kummallista ja vaarallistakin, jos lääkärit alkaisivat valvoa poliitikkojen kykyä päätöksentekoon.
Vaikka Korhonen on ollut Helsingin yliopiston professori, on kirjassa varsin vähän yliopistoelämään liittyviä muisteluita. Mieleen jäi kuitenkin, että Korhosen alainen UM:ssa, Osmo Apunen, voitti Korhosen Tampereen yliopiston valtio-opin professuurin haussa. Korhosern tavoin Apunenkin on taustaltaan historioitsija. Korhonen sanoo, että hän on kiitollinen niille kahdelle Tampereen yliopiston professorille, jotka totesivat hänet epäpäteväksi ja pitivät Apusta pätevänä, koska näin hän sai mahdollisuuden tulla valituksi Helsingin yliopiston professoriksi. Tämä on vähän turhaa venkoilua, sillä tottahan hän olisi voinut Tampereeltakin hakea tuota Helsingin virkaa. Totta tietysti on, että Apunen ei ehkä hakenut tultuaan valituksi Tampereelle, ja siten tarjosi Korhoselle uuden mahdollisuuden. Oliko näin, en tiedä. Epäilen lisäksi, että asiantuntijoina on tuolloinkin käytetty toisen yliopiston professoreita, ei siis tamperelaisia. Korhonen haluaa (ehkä asiaa miettimättä) heittää varjon Tampereen yliopiston ylle.
Keijo Korhonen (1999) Sattumakorpraali. Korhonen Kekkosen komennossa. Helsinki: Otava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti