Ostin tämän heinäkuussa 2005, luin silloin ja pidin kovasti. Nyt luin Dylanin "muistelmat" uudelleen, mutta nyt hitaasti ja nauttien. Kirja on erinomainen, vaikka ei perinteisessä mielessä elämänkerta olekaan. Dylan poimii vain joitakin vaiheita elämästään ja kommentoi koko ajan musiikkia, joka häneen on vaikuttanut. Bertold Brechtin ja Hanns Eislerin Kerjäläisoopperan Merirosvo Jennyn laulu sekä erityisesti Woody Guthrien ja Robert Johnsonin tuotannot mainitaan usein.
Dylan kirjoittaa kaunista englantia. Välillä teksti etenee dialogina vaikka kyse on muistelusta, siis monologista.
Eppu Normaalin "Akun tehtaassa" irvistellään Dylanin palvonnalle ja palvojille. Kuka mistäkin pitää, minusta Dylan on hieno runoilija ja ihan kelvollinen rockmuusikkokin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti