Andrej Amalrik oli venäläinen historioitsija ja toisinajattelija, joka tuomittiin vuonna 1965 kolmeksi vuodeksi karkoitukseen Siperiaan, perusteena "pornografisen ja neuvostovastaisen" näytelmän kirjoittaminen. Näytelmää ei tosin oltu esitetty missään, eikä hän myöntänyt edes näyttäneensä sitä kenellekään, mutta tuomio tuli silti. Amalrik oli "loiseläjä", koska hänellä ei ollut vakinaista työpaikkaa, ja siksi hänet lähetettin maaseudulle oppimaan työntekoa. Itse hän väitti, ettei voinut ottaa vastaan vakinaista työtä, koska hoiti vakavasti sairasta isäänsä ja ikääntynyttä tätiään.
Vuonna 1938 Moskovassa syntynyt ja vuonna 1980 Espanjassa liikenneonnettomuudessa kuollut Amalrik kuvaa kirjassaan karkoitusaikaansa yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti. Hän on tarkkanäköinen ja analyyttinen kuvatessaan siperialaiskylän arkipäivää. Aika ankeaa siperialaisessa kolhoosissa oli, ruoasta ja lämpimistä vaatteista oli puutetta ja työ raskasta. Jotenkin Amalrik kuitenkin selvisi ensimmäisen talven yli. Siperialaiset kolhoosin asukkaat olivat käytännössä maaorjan asemassa. Amalrik kuvasi Neuvostoliiton arkea kirjoittamishetkellä, eli 1960-luvun puolessavälissä, jolloin Stalinin pahimmista vainon vuosista oli jo kulunut aikaa. Silti hänen kuvaamansa todellisuus oli hyvin karua.
Hän onnistui saamaan itselleen hyvän puolustusasianajajan, joka ei jättänyt päämiestään pulaan, vaikka karkoitustuomio pantiin toimeen. Lopulta, noin vuoden kuluttua pidätyksestä Amalrikin tuomio purettiin ja hän saattoi palata Moskovaan jo alkusyksystä 1966 -- tähän teos päättyy.
Amalrik ei ottanut rangaistuksesta opikseen vaan julkaisi vuonna 1969 esseen "Kestääkö Neuvostoliitto vuoteen 1984 saakka", jossa ennusti yhtenä ensimmäisistä Neuvostoliiton hajoamisen. Essee käännettin monille kielille. Myöhemmin Amalrik oli (Wikipedian mukaan) aktiivisti mukana neuvostoliittolaisessa Helsinki-ryhmässä, ja aikanaan hänet karkotettiin monien muiden toisinajattelijoiden tavoin.
Ostin tämän saksankielisen käännöksen Jyväskylän Päijänne-kirjakaupasta kesälomani kynnyksellä. Kehtasin vielä tinkiä hiukan hinnasta, sellaisella argumentilla, että tätä kirjaa ei varmasti kukaan muu halua ostaa. -- Ostaessani en tiennyt Amalrikista mitään. Teos oli kaikella tavalla lukemisen arvoinen, ei tietenkään niin korkeakirjallinen kuin vaikkapa Brodsky tai Solzenitsyn, mutta oma kirjallinenkin arvonsa tällä minusta on.
Teos on ilmestynyt Rowoltin kustantamana ensimmäisen kerran 1970 ja tämä minun kappaleeni näyttää olevan kuudes painos vuodelta 1977. Kirjan aikaisempi omistaja on ostanut sen samana vuonna. Englanninkielinen käännös näyttää olevan olemassa, mutta en löytänyt ruotsin- tai suomenkielistä käännöstä. En tiedä, tunnettiinko tätä Suomessa 1970-luvulla.
Toisin kuin nykyään monasti ajatellaan, 1960- ja 1970-luvuilla Suomessa ilmestyi varsinkin Stalinin aikaan liittyvää kriittistä kirjallisuutta. Lukiessani mietin, millaiselta tämän lukeminen 1970-luvun alussa olisi minusta tuntunut. Olisinko uskonut kuvauksen todeksi?
Andrej Amalrik (1977, 6. painos) Unfreiwillige Reise nach Sibirien. Hamburg: Rowohlt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti