Vasemmistoa ei voisi olla olemassa ilman utopioita paremmasta maailmasta.
"alituinen propagandarummutus kaukovarjostimilla (...) olemasssaolevan kirjallisuuden ja lehdistön jatkuva oientaminen (...); kielen kehittäminen yhä vivahduksottomammaksi (uuskieli), jotta kerettiläinen ajattelu (ajatusrikokset) tulisi mahdottomaksi, ja siihen liittyvä kaksoisajattelu (kyky sisällyttää ajatuksiinsa samanaikaisesti kaksi päinvastaista uskomusta ja hyväksyä ne molemmat; tunnuksia: Sota on rauhaa -- Vapaus on orjuutta -- Tietämättömyys on voimaa)."
Palmgran muistuttaa kirjansa lopuksi meitä, että tulevaisuuteen kohdistuvan positiivisen mielenkiinnon sammuminen "jossakin kansassa, jossakin kulttuuripiirissä on kuolemansairauden oire".
Palmgrenin oma elämä osoitti, millaisiin paineisiin vasemmistolaisuus Suomessa on joskus johtanut. Hän oli 1930-luvulla kiilalainen toimittaja ja kirjallisuuskriitikko. Jatkosodan aikana hän oli vankilassa ja Sukevan vankileirillä. Sodan jälkeen hän oli monessa mukana, mm. SKDL:on Vapaa Sana-lehden päätoimittajana. Hän oli vuodesta 1944-1952 SKP:n jäsen, mutta joutui eroamaan puolueesta ja päätoimittajuudesta harhaoppisena, "titolaisena". Vuonna 1968 hänet valittiin Oulun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi.
-- Oikeaoppisuuden haamu vaanii edelleen vasemmistossa.
-------------------
Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni:
8.3.2025: Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti