Väinö Tanner (1895-1966) tuomittiin nk. sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä helmikuussa 1946 viideksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Tuomion taustalla oli Neuvostoliiton kanta, jonka mukaan Tanner oli yksi keskeisistä sotaan syyllisistä yhdessä presidentti Risto Rydin sekä pääministerien Edvin
Varatuomari Tanner kirjoitti vankilassa ollessan vuoden 1918 tapahtumiin liittyvän teoksen Kuinka se oikein tapahtui. Tanner kertoo alussa kirjan tyypin: Kyse ei ole varsinaisista muistelmista eikä historiankirjoituksestakaan: historiankirjoitusta ei, koska mukana on paljon omakohtaisesti koettua ja sen kommentointia, muistelmista taas ei siksi, että mukana on paljon taustoittavaa muualla julkaistua. Kirjoittaja pyrkii myös kuvaamaan tasapuolisesti tapahtunutta.
Kun vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen muodostettiin uusi hallitus, tuli sen varapuheenjohtajaksi sosialistien Oskari Tokoi. Tokoin senaatti oli Suomen ensimmäinen parlamentaarisesti muodostettu hallitus. Jäseniä oli porvarilliselta puolelta seitsemän ja sosialisteilta myös seitsemän, mutta kun senaatin puheenjohtajana toiminut kenraalikuvernööri ei osallistunut aktiivisesti senaatin työskentelyyn vaan puhetta johti varapuheenjohtaja Tokoi, oli senaatissa eli maan hallituksessa äänestystilanteessa sosialistienemmistö. Oli syntynyt maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus.
Elokuun 1917 Tokoin senaatti hajosi, kun sosialistiset ministerit yksi kerrallaan erosivat valtalaista syntyneen kiistan jälkeen. Porvarilliset puolueet täydensivät eronneiden ministerien (senaatin jäsenten) paikat ja näin syntyi E.N.Setälän senaatti. Lokakuussa pidettiin eduskuntavaalit, jonka porvaripuolueet voittivat -- sosialidemokraattien edustajamäärä putosi 103:sta 92:een. Samaan aikaan määräysvalta sos.dem.puolueessa siirtyi yhä selvemmin jyrkkien ainesten käsiin.
Syksyn kuluessa jännitys kiristyi ja tulevan sisällissodan molemmat puolet aseistautuivat. Marraskuun suurlakon aikana Helsingin keskustassa liikkuneet punakaartilaiset vangitsivat Tannerin, ilmeisesti tätä tuntematta. Hänet vapautettiin kuitenkin saman tien kun paikalle oli tullut Tannerin tuntenut päällikkö.
Seuraavien kuukausien aikana Tanner ja monet muut sosialidemokraatit vastustivat aseisiin tarttumista. He jäivät kuitenkin vähemmistöön, ja niin vallankumousyritys alkoi sunnuntaina tammikuun 27 päivänä 1918. Sodan aikana Tanner pidättäytyi tiukasti puolueettomana. Kun saksalaiset valloittivat Helsingin, pidätettiin Tannerkin lyhyeksi aikaa, koska valkoisten taholta epäiltiin Tannerin johtaman Elannon huoltaneen Kansanvaltuuskuntaa ja Punaista kaartia. Tanner ja Elanto kykenivät osoittamaan, että kyse oli ollut vain elintarvikkeiden kaupasta.
Sodan päätyttyä Tanner koetti auttaa joitakin maan alle paenneita punaisten johtajia, mm. Edward Gyllingiä, K.H.Wiikiä ja Eetu Salinia. Sodan jälkipyykki oli verinen, mutta vähitellen olot tasaantuivat, Suomen Sosialidemokraatti-lehti alkoi ilmestyä, Elanto jatkoi toimintaansa ja lopulta voitiin pitää myös eduskuntavaalit, johon SDP sai asettaa omat ehdokkaansa.
Tanner on erinomainen kirjoittaja. Hän kirjoittaa kokemastaan elävästi, mutta samalla pyrkii myös objektiiviseen tapahtuneen kuvaukseen. Tanner muistuttaa muistelmien kirjoittajana Winston Churchillia, joka aikanaan sai kirjallisuuden Nobel-palkinnonkin. Ei silti, Tokoin senaatin toinen sosialidemokraattinen jäsen, historiantutkija Väinö Voionmaa oli myös erinomainen kirjoittaja. Olipa Tokoin senaatissa myös E.N.Setälä, suomen kielen keskeinen kehittäjä ja tutkija. Joskus pysähdyn miettimään, miten sivistyneitä poliitikot aikoinaan ovat olleet ...
----------------------------------------------------
Pyrin esittelemään maaliskuun aikana joka päivä yhden teoksen kirjahyllystäni.
Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni:
8.3.2025: Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.
9.3.2025: Marx, Karl (1974, alkup. 1867) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1.osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Moskova: Kustannusliike Edistys.
10.3.2025: Salmela-Järvinen, Martta (1963) Kun se parasta on ollut. Lapsuuden muistelmat. Porvoo-Helsinki: WSOY.
--- (1966) Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918. Porvoo-Helsinki: WSOY.
11.3.2025: Gunnarson, Gunnar (1969) Georg Lukács. En essay. Bo Cavefors Bokförlag.
13.3.2025: Heller, Agnes (1986) Everyday Life. Routledge & Kegan Paul.
14.3.2025: Kiiskinen, Aura (1960) Vuosikymmenien takaa. Muistelmia. Kolmas painos (1. painos 1958) Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike. Petroskoi.
15.3.2025: Spufford, Francis (2010) Red Plenty. faber and faber.
16.3.2025: Soikkanen, Hannu (1961) Sosialismin tulo Suomeen. Porvoo-Helsinki: WSOY.
17.3.2025: Kautsky, Karl (1974, alkup 1907) Erfurtin ohjelma. Suomentanut J. K. Kari, Helsinki: Tammi.
18.3.2025: Juntunen, Simo Simppa (1971) ... ja katto korkealla. Helsinki: Kirjayhtymä.
19.3.2025: Amalrik, Andrej (1977, 6. painos) Unfreiwillige Reise nach Sibirien. Hamburg: Rowohlt.
20.3.2025: Koivisto, Mauno (1981) Tästä lähtien. Helsinki: Kirjayhtymä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti