Ágnes Heller (1929-2019) oli György Lukacsin oppilas Budapestin yliopistossa ja väitteli tämän ohjauksessa 1955. Vuoden 1956 kansannousun jälkeen hän joutui siirtymään pois yliopistolta. Hän sai paikan Unkarin tiedeakatemian tutkijana 1963, ja oli mukana Lukacsin oppilaiden muodostamassa Budapestin koulukunnassa. Lukacsin kuoleman jälkeen Heller asui ja opetti Melbournen La Trobe-yliopistossa yhdessä miehensä Ferenc Feherin kanssa. Vuodesta 1986 lähtien hän toimi 25 vuoden ajan New School of Social Research (New Yorkissa) Hannah Arendt-professuurissa. 1970- ja 1980-luvuilla Heller osallistui uusvasemmiston keskusteluihin. Vähitellen hän otti yhä selvemmin etäisyyttä marxismiin ja myös muihin vahvoihin ideologioihin. Vapauden ja yksilöllisyyden puolustamisesta tuli hänelle keskeinen arvo.
Ágnes Heller on vaikuttanut minun ajatteluuni paljon, ei vähiten persoonallaan. Tutustuin hänen tuotantoonsa lukemalla ensin I-C Björklundin toimittamassa Uudistuva Ihmiskunta-lehdessä julkaistun esseen tarpeiden hallinnan diktatuurista (1983). Sitten luin budapestilaisten filosofien ja sosiologien julkaiseman kirjan, jossa arvosteltiin kovin sanoin Itä-Euroopan maiden diktatuureja.
Vuonna 1986 osallistuin Nordplanin järjestämään kaksiviikkoiseen tutkijakoulutukseen, jossa Ágnes Heller opetti. Olin jo muutaman vuoden ajan tehnyt lisensiaatin tutkimusta ja aineiston keruukin oli jo tehty, mutta kaikki apu teoreettisen näkökulman löytämiseen tuli tarpeeseen. Kurssia varten piti lukea Hellerin tekstejä. Minuun ja varmaan muihinkin osanottajiin vaikutti hänen tapansa keskustella.
Everyday Life -teos (1984; alkup. unkariksi A mindennapi élet 1970) ilmestyi saksaksi jo vuonna 1978 ja sai aika lailla huomiota saksankielisessä Euroopassa, mutta vasta englanninkielinen käännös teki Helleristä tunnetumman myös pohjoismaissa.
Hellerin mukaan arkielämä muodostuu lukemattomista yksityisten ihmisten uusintavista teoista, jotka tekevät yhdessä yhteiskunnan uusintamisen mahdolliseksi. Perustana on Lukácsin käsitys kokonaisesta ihmisestä, joka muovautuu arjessa. Arki on objektivaatioita. Kirjan keskeinen käsite on objektivointi: jokainen ihminen muokkaa maailmaansa. Opimme vanhemmiltamme ja siirrämme osaamaamme omille lapsillemme. Arki ei ole vain yksilöllinen kokemus vaan heijastelee aina koko yhteiskuntaa ja sen rakenteita ja niiden muutoksia.
Länsimaisiin yhteiskuntatieteisiin perehtyneelle nämä eivät ole kovin yllättäviä ajatuksia. Omassa kontekstissaan eli 1970-luvun alun Unkarissa arjen ja persoonallisen yksilön korostaminen olivat rohkeita teesejä. Heller luki huolella Marxia ja tunsi hyvin Aristoteleen filosofiaa. Hellerillä on aika persoonallinen tapa käyttää lähdeviitteitä. Esimerkiksi Everyday Life-teoksessa ei ole juuri lainkaan sisäviitteitä tai alaviitteitä: laajassa teoksessa on loppuviitteitä vajaa kolme sivua. Mutta viitatut teokset ovat sitä painavampia: György Lukacs, Hannah Arendt, Max Weber, Ludwig Wittgenstein, W.V.O. Quine, Noam Chomsky, Ernst Bloch, Georg Simmel, A.N.Leontjev, Martin Heidegger.
Tapasin Hellerin myös toisella Nordplanin kurssilla, tammikuussa 1991. Kolmannen ja viimeisen kerran tapasin hänet Jyväskylässä vuonna 2006, jonne kulttuuriantropologit olivat kutsuneet hänet konferenssinsa pääpuhujaksi. Kansatieteilijät tarjosivat illallisen, johon minutkin kutsuttiin. Hän kertoi minulle kiinnostuneensa omista juuristaan ja juutalaisuudesta. Samoihin aikoihin ilmestyi hänen teoksensa juutalaisesta Jeesuksesta. Heller oli aikaisemmin aika haluton puhumaan henkilöhistoriastaan (esimerkiksi täpärästä pelastumisestaan Holokaustista, 1950-luvun vainoista). Jyväskylän illallisella hän puhui aikaisempaa avoimemmin myös näistä vaikeista ajoista. Nyt myös juutalaisten historia oli alkanut kiinnostaa häntä.
Ágnes Heller hukkui uintiretkellä Balatonjärvellä vuonna 2019.
------------------------------------------
Pyrin esittelemään maaliskuun aikana joka päivä yhden teoksen kirjahyllystäni.
Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni:
8.3.2025: Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.
9.3.2025: Marx, Karl (1974, alkup. 1867) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1.osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Moskova: Kustannusliike Edistys.
10.3.2025: Salmela-Järvinen, Martta (1963) Kun se parasta on ollut. Lapsuuden muistelmat. Porvoo-Helsinki: WSOY.
--- (1966) Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918. Porvoo-Helsinki: WSOY.
11.3.2025: Gunnarson, Gunnar (1969) Georg Lukács. En essay. Bo Cavefors Bokförlag.
13.3.2025: Heller, Agnes (1986) Everyday Life. Routledge & Kegan Paul.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti