13. Mauno Koivisto: Tästä lähtien

Mauno Koivisto (1923-2017) ehti pitkän elämänsä aikana julkaista monia merkittäviä kirjoja. Itselleni tärkeä silmien avaaja oli vuonna 2001 ilmestynyt Venäjän idea. Sitä ei nyt kuitenkaan ole hyllyssäni (isälläni Topilla on se ja moni muukin presidenttien kirja). Omasta hyllystäni löytyi Koiviston, varmaankin vaalikirjaksi tarkoitettu Tästä lähtien (1981). Seppo Lindblomin ja Pekka Korpisen lyhyessä esipuheessa sanotaan, että kirjaan on koottu Mauno Koiviston ajatuksia vuosilta 1956-1981. Mauno Koivistoa on pidetty joskus hämäränä mietiskelijänä, mutta ainakaan tässä kirjassa hän ei sellainen ole, syvällinen kylläkin. 

Mauno Koivisto oli paljon lukenut, sivistynyt mies. Hänellä oli kadehdittavaa kykyä itsenäiseen ajatteluun, mutta myös silmää poliittisen elämän kiemuroihin. Käsillä oleva kirja on jaettu viiteen kokonaisuuteen: Rauhan puolesta sotaa vastaan, Valta on jaettu, Kasvun näköalat muuttuvat, Tiede ja kulttuuri, Katse tulevaisuuteen. 

Ensimmäisessä jaksossa Koivisto paaluttaa ulkopoliittista ajatteluaan vuonna 1981: Vuoden 1944 Suomen päättäjät olivat tilanteessa, jossa vaihtoehtoja oli hyvin vähän ja hyvän naapuruuden politiikka oli niistä paras, ellei tosiasiassa ainoa.  Hyvät ja luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon eivät ole ristiriidassa pohjoismaisen yhteistyön kanssa. Liennytys on tärkeää ja Suomen tulee pyrkiä parhaansa mukaan pysymään suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Kaiken ulkopolitiikan perustana on maantieteellinen realismi, olemme Neuvostoliiton naapuri eikä sitä asiantilaa voi muuttaa. 

Koivisto määrittelee suhdettaan kommunisteihin ja kansandemokraatteihin: sosialidemokraatit haluavat poliittista valtaa, mutta ovat valmiita jakamaan sen toisten kanssa, kommunistit haluavat valtaan eivätkä halua jakaa sitä sen jälkeen kenenkään kanssa. Tuo kärjistys on vuodelta 1970 eikä ehkä silloinkaan kuvannut SDP:stä vasemmalla olleiden poliittisten suuntausten kirjoa kokonaan, mutta jotakin olennaista tuossa ajatuksessa on. Jonkin verran Koivisto kommentoi myös Keskustapuolueen suuntaan, mutta ei tällä tavalla periaatteellisesti. Kommunismin kritiikistä huolimatta Koivisto veti hallituksia, jossa SKDL oli mukana ja ilmeisesti yhteistyö toimi ainakin kohtalaisesti. 

Mietelmissä on yllättävän runsaasti yhteiskuntatieteiseen liittyvää pohdintaa. Hän pohtii esimerkiksi Yrjö Ahmavaaran kybernetiikkaa (1970), yhteiskuntasuunnittelun mahdollisuuksia ja sosiaalipolitiikkaakin. Päällimmäiseksi mieleeni jäivät tällaiset aforismit: 

"Mitä on tieto? Mitä on totuus? Mihin voi luottaa? Mitä voi ennustaa? Miten yhteiskunta toimii? Jos tieto on perusteltu luulo, niin mitä on perusteltu tieto? Vain aksiomaattinen tieto on varmaa, kaikki empiirinen tieto on epävarmaa. Hallinnon kannalta on merkittävää, että kovin usein asiantuntemus liittyy asianomaisuuteen. Jos jollakin on erityistä tietoa, hänellä on myös erityinen intressi. Kellä ei ole mitään intressiä, hänellä ei ole tietoakaan. Minua on kovasti kiinnostanut objektiivisuuden pulma. Erään käsityksen mukaan tarkkailijan on oltava ulkopuolinen, mutta se ei yleensä onnistu. Toisen käsityksen mukaan on aina pidettävä mielessä tarkastelukulma
." (1980.)

"Minä hämmästelen jatkuvasti sitä, kuinka kansainvälisiä poliittiset virtaukset ovat; ne ovat kuin naisten helman pituus." (1979.) 

"Tärkeää ei ole perille pääseminen, koska perille ei voida päästä, vaan tärkeätä on suunta, pyrkimys, liikkeelläolo" (1971.) 

Mauno Koivisto oli suuri valtiomies. En voi mitään sille, että ajattelen nykyään aika usein sitä, miten J.K.Paasikivi ja Mauno Koivisto olisivat toimineet nykyisessä maailmantilanteessa.  

Kirjan aloitaa Jukka Nevakiven lyhyt siihenastinen elämänkerta. Se on kirjoitettu niin kuin vaalikirjassa tietysti pitääkin tehdä, hyvin myötäsukaisesti.  

-----------------------------------------------------

Pyrin esittelemään maaliskuun aikana joka päivä yhden teoksen kirjahyllystäni. 

Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni: 

 8.3.2025:  Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.

9.3.2025: Marx,  Karl (1974, alkup. 1867) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1.osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Moskova: Kustannusliike Edistys.

10.3.2025: Salmela-Järvinen, Martta (1963) Kun se parasta on ollut. Lapsuuden muistelmat. Porvoo-Helsinki: WSOY.

---  (1966) Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918. Porvoo-Helsinki: WSOY.

11.3.2025: Gunnarson, Gunnar (1969) Georg Lukács. En essay. Bo Cavefors Bokförlag.

12.3. 2025: Järvinen, Juha ym. (1986) Itsehallinnon aika. Kansan Sivistystyön Liitto 

 13.3.2025: Heller, Agnes (1986) Everyday Life. Routledge & Kegan Paul.   

14.3.2025: Kiiskinen, Aura (1960) Vuosikymmenien takaa. Muistelmia. Kolmas painos (1. painos 1958) Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike. Petroskoi.

15.3.2025: Spufford, Francis (2010) Red Plenty. faber and faber.

16.3.2025: Soikkanen, Hannu (1961) Sosialismin tulo Suomeen. Porvoo-Helsinki: WSOY.

17.3.2025: Kautsky, Karl (1974, alkup 1907) Erfurtin ohjelma. Suomentanut J. K. Kari, Helsinki: Tammi.

18.3.2025: Juntunen, Simo Simppa (1971) ... ja katto korkealla. Helsinki: Kirjayhtymä.

19.3.2025: Amalrik, Andrej  (1977, 6. painos) Unfreiwillige Reise nach Sibirien.  Hamburg: Rowohlt.

20.3.2025: Koivisto, Mauno (1981) Tästä lähtien. Helsinki: Kirjayhtymä.