Aura Kiiskinen (1878 Kuopio - 1968 Petroskoi) syntyi aviottomana lapsena ja joutui vuoden ikäisenä kasvattilapseksi. 16-vuotiaana hän lähti Viipuriin palvelijattareksi, ja osallistui sittemmin palvelijatarten ammattiliiton perustamiseen ja oli mukana käynnistämässä työläisnaisliikkeen toimintaa. Hänet valittiin vuonna 1908, 1910, 1913 ja 1917 SDP:n kansanedustajana eduskuntaan. Vuonna 1910 hän oli mukana Sosialistisen internationalen työläisnaisliikkeen kokouksessa Kööpenhaminassa tekemässä esitystä kansainvälisen naistenpäivän vietosta. Vuoden 1918 sisällissodan aikana hän osallistui kansanvaltuuskunnan toimintaan. Kapinan kukistumisen jälkeen Kiiskinen piileskeli ensin Viipurissa, mutta pääsi lopulta pakenemaan Helsingin kautta Venäjälle. Neuvostoliitossa hän toimi 1920- ja 1930-luvuilla opettajana ja toimittajana. Toisen maailmansodan aikana hänet karkotettiin Bashkiriaan ja Gorkiin. 1950-luvulla hänet valittiin Karjalan neuvostotasavallan korkeimman neuvoston ja puhemiehistön jäseneksi. Hänelle myönnettiin ansioistaan Lenin kunniamerkki (jonka ovat saaneet myös mm. presidentit Paasikivi, Kekkonen, Koivisto ja Fidel Castro).
Vuonna 1957 Kiiskinen julkaisi elämänkertateoksen, jossa kertoi elämästään Neuvostoliittoon pakenemiseen saakka. Muistelmateos on hiukan epätasainen. Lapsuuden kuvaus hieno, uskottava. Samoin palvelijattarena ja ompelijana toimiminen vuosisadan alun Viipurissa on kiinnostavaa.
Hän kertoo politiikkaan osallistumisestaan jotenkin epätäsmällisesti, melkein yhtä sumuisesti kuin kirjan jotkut yliretusoidut valokuvat ovat. Esimerkiksi kansanedustajana toimimisestaan Kiiskinen kertoo varsin vähän ja aika yleisellä tavalla. Neuvostoliitossa ei ehkä ollut syytä turhan tarkasti muistella varhaisen eduskuntatyön yhteistyökumppaneita -- vaikka toki Ida Aalle-Teljo ja Minna Sillanpää mainitaan myönteisessä valossa useita kertoja. Mukana on kiinnostavia detaljeja, kuten esimerkiksi se, että Kiiskinen sanoo piilottaneensa Inessa Armandin Helsingissä vuonna 1913. Kiiskinen ei kerro, kuka Armand oli -- paitsi hyvin tunnettu kommunisti ja kansainvälisen naisliikkeen toimihenkilö. Sen, että Armand oli myös Leninin rakastajatar, ehkä kirjan tuolloiset lukijat tiesivät sanomattakin.
Keski-Suomikin vilahtaa tekstissä: Talvella 1907 Kiiskinen oli agitaatiomatkalla Äänekoskella, ja päätyi Laukaaseen kokoukseen, jossa käsiteltiin maanviljelysseuran perustamista. Laukaan kokous hajosi, koska torpparit marssivat ulos ja perustivat seuraavana päivänä torppariosaston. Kiiskinen ei luonnollisestikaan muista kartanon nimeä, joiden torppareita kokoukseen osallistui.
Muistelmien dramaattisin jakso on viimeiset luvut, joissa Kiiskinen kertoo toukokuun 1918 Viipurin sekasorrosta, vallankumouksen johtohenkilöiden salamyhkäisestä paosta rajan yli ja omasta täpärästä pelastumisestaan sairaaksi tekeytymällä, ja sitten todella sairastumalla isorokkoon.
Kiinnostavaa on, että O.W.Kuusinen on nimenä siellä täällä muutaman kerran esillä, mutta vallankumouksen varsinaista johtomiestä Kullervo Manneria kirjassa ei mainita. Sen sijaan Mannerin kaltainen yhtä lailla Stalinin kauden epähenkilö Edvard Gylling on varsinkin kevään 1918 Viipurin tapahtumien kuvauksessa usein esillä. Siten Kiiskisen muistelmat eivät ole aivan stalinistisia. Olisi kiinnostava tietää, miten Kiiskinen onnistui säilymään hengissä Stalinin vainoissa, toisin kuin Gylling, Manner ja monet muut SDP:n kansanedustajat.
Esipuheen on kirjoittanut tunnettu neuvostokarjalainen kirjailija N. Jaakkola. Hän viittaa Kiiskisen julkaisemattomiin muistelmiin Neuvostoliiton ajoilta. Ehkä nämä myöhemmätkin muistelmat on julkaistu jossakin muodossa.
-----------------------------
Pyrin esittelemään maaliskuun aikana joka päivä yhden teoksen kirjahyllystäni.
Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni:
8.3.2025: Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.
9.3.2025: Marx, Karl (1974, alkup. 1867) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1.osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Moskova: Kustannusliike Edistys.
10.3.2025: Salmela-Järvinen, Martta (1963) Kun se parasta on ollut. Lapsuuden muistelmat. Porvoo-Helsinki: WSOY.
--- (1966) Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918. Porvoo-Helsinki: WSOY.
11.3.2025: Gunnarson, Gunnar (1969) Georg Lukács. En essay. Bo Cavefors Bokförlag.
13.3.2025: Heller, Agnes (1986) Everyday Life. Routledge & Kegan Paul.
14.3.2025: Kiiskinen, Aura (1960) Vuosikymmenien takaa. Muistelmia. Kolmas painos (1. painos 1958) Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike. Petroskoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti