Hannu Soikkasen (1930-2020) väitöskirja vuodelta 1961 käsittelee Suomen työväenliikkeen alkuvuosikymmeniä. Tarkastelu alkaa 1890-luvulta ja päättyy vuoden 1907 eduskuntavaaleihin.
Soikkanen kuvaa porvariston ja säätyläisten käynnistämän nk. wrightiläisen työväenliikkeen syntyä ja vaihtumista työväestön omaan, sosialistisista aatteista vaikutteita saaneeseen liikkeeseen. Aatteelliset vaikutteet tulivat Saksasta ja toisista pohjoismaista, jonkin verran myös Yhdysvalloista ja Venäjältä. Keskeisiä aatteellisia oppi-isiä olivat W. Liebknecht ja erityisesti Karl Kautsky, jonka vuonna 1892 kirjoittama Erfurtin ohjelma Saksan työväenpuolueelle käännettiin suomeksikin vuonna 1899 ja 1907. Sosialismin ideologian kuvaus jää väitöskirjassa aika suppeaksi ja vaikkapa Marxin esittely näyttää perustuvan ylimalkaiseen Kommunistisen manifestin lukemiseen. Eduard Bernsteinin revisionismista herännyt keskustelu Suomessa oli intensiivistä ja Soikkanen esittelee sitä tarkasti.
Soikkanen kuvaa yksityiskohtaisesti sosialististen aatteiden leviämistä ja työväenliikkeen järjestäytymistä eri puolilla maata. Maaseudullekin perustettiin työväenyhdistyksiä, mutta myös erityisiä torppariyhdistyksiä. Niinpä Jyväskylän maalaiskunnassa oli suuri torpparien ja pientilallisten yhdistys, jossa oli kesällä 1906 100 jäsentä. Itsenäisiä torppariyhdistyksiä oli muuallakin, mm. Laukaan Vehniällä.
Vuoden 1907 eduskuntavaalien analyysi on yksityiskohtainen. Sosialidemokraatit voittivat ensimmäiset eduskuntavaalit saaden 37 % kannatuksen ja 80 kansanedustajaa. Suurinta SDP:n kannatus oli Hämeen läänissä, jossa puolue sai 56 % kaikista äänistä. Vaasan läänissä sosialidemokraatit menestyivät Pohjanmaalla heikommin kuin muussa maassa, mutta monissa Keski-Suomen maalaiskunnissa erinomaisesti. Suurimman kannatuksen SDP sai Petäjävedellä (79 % äänistä) ja sitten Laukaassa (76 %). Laukaan ja muiden ympäröivien maalaiskuntien voimakas SDP:n kannatus johtui ennen muuta maanomistusoloista. Laukaan kihlakunnassa, johon Jyväskylän seudun kunnat kuuluivat, oli vain 18 % maanomistajaruokakuntia, muu väestö oli tilatonta tai torppariväestöä.
Hannu Soikkanen teki merkittävän akateemisen uran. Hän oli Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori, ja paneutui tuotannossaan kansanvaltaan ja erityisesti SDP:n historiaan.
Muistosanoissaan Timo Bergholm toteaa, että Hannu Soikkasen väitöskirjan on niin arvostettu, että sitä ei vieläkään löydä antikvariaateista. Minä sain tämän kirjan käsiini kun Jyväskylässä oli SDP:n puoluekokous vuonna 2005. Satuin kävelemään Lutakossa kokouspaikan ohi ja huomasin, että siellä jaettiin vanhoja kirjoja ilmaiseksi. Kävin poimimassa itselleni Soikkasen väitöskirjan. Kirjan ensimmäinen omistaja on ollut Kauko Kare, joka on saanut kirjan arvostelukappaleena.
-----------------------------
Pyrin esittelemään maaliskuun aikana joka päivä yhden teoksen kirjahyllystäni.
Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni:
8.3.2025: Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.
9.3.2025: Marx, Karl (1974, alkup. 1867) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1.osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Moskova: Kustannusliike Edistys.
10.3.2025: Salmela-Järvinen, Martta (1963) Kun se parasta on ollut. Lapsuuden muistelmat. Porvoo-Helsinki: WSOY.
--- (1966) Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918. Porvoo-Helsinki: WSOY.
11.3.2025: Gunnarson, Gunnar (1969) Georg Lukács. En essay. Bo Cavefors Bokförlag.
13.3.2025: Heller, Agnes (1986) Everyday Life. Routledge & Kegan Paul.
14.3.2025: Kiiskinen, Aura (1960) Vuosikymmenien takaa. Muistelmia. Kolmas painos (1. painos 1958) Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike. Petroskoi.
15.3.2025: Spufford, Francis (2010) Red Plenty. faber and faber.
16.3.2025: Soikkanen, Hannu (1961) Sosialismin tulo Suomeen. Porvoo-Helsinki: WSOY.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti