Miina Sillanpää (1866-1952) oli vahva naisten oikeuksien puolesta taistelija. Hän oli ensimmäinen suomalainen naisministeri (Väinö Tannerin hallituksen 2. sosiaaliministeri v. 1926) ja maailmankin
mitassa toinen nainen ministerinä. Hän oli myös ammattiyhdistysaktiivi, toimittaja, kansanedustaja ja Ensi Kotien liiton perustaja ja johtaja. Miina Sillanpää teki pitkän uran kansanedustajana ja teki uupumatonta työtä naisten aseman parantamiseksi. Erityisesti hänen sydäntään lähellä olivat nk. aviottomat äidit ja heidän lapsensa.Miina Sillanpään poliittinen ura alkoi oman asian ajamisesta. Hän oli Jokioisten kartanon torppariperheen tytär, joka 12 vuotiaana lähti Forssaan pumpulitehtaaseen työhön. Pumpuli- ja naulatehtaiden jälkeen hän siirtyi 18 vuotiaana Porvooseen palvelijattareksi puolituttuun perheeseen, ja jatkoi tätä työtä noin viidentoista vuoden ajan. Jotkut palveluspaikoista olivat hyviä, mutta joukkoon mahtui myös toisenlaisia. Piikojen tai palvelijattarien asema oli heikko: sitä sääteli 1700-luvulta peräisin oleva palvelusohjesääntö, jonka mukaan palveluspaikkaan sitouduttiin vuodeksi kerrallaan. Vapaa-aikaa ei juuri ollut, ei myöskään rajoitettua työaikaa. Palvelijattarien yhdistys perustettiin Helsingissä 1898 ja pian Miina Sillanpää oli siinä johtotehtävissä. (Aura Kiiskinen, josta edellä 14.3.2025 tekstissä kerroin, oli mukana perustamassa Viipurin palvelijattarien yhdistystä.)
1900-luvun alussa herrasväen oli vaikea nähdä piikaa ihmisenä. Kohtelu oli usein karua eivätkä rouvat tahtoneet myöntyä palvelijattarien järjestäytymisoikeuteen. Miina Sillanpäästä tuli parempien piirien silmätikku, jonka viaksi luettiin melkein mitä hyvänsä kotien ongelmia. Kirjassa on paljon suoria otteita lehtikirjoituksista ja Miina Sillanpäälle lähetetyistä kirjeistä. Usein kirjeet ovat solvaavia. Erityisesti Hufvudstadsbladet näyttää julkaisseen kaikenlaista, sen aikaista someraivoa tihkuvia vuodatuksia.
Martta Salmela-Järvinen teki pitkään työtä Miina Sillanpään kanssa Toveritar-lehdessä ja sosialidemokraattisessa puolueessa. Salmela-Järvinen kertoo kirjassaan aika vähän omasta suhteestaan Miina Sillanpäähän. Hän pysyy ikään kuin kunnioittavan matkan päässä ystävästään.
Silti erinomainen, lukemisen arvoinen ja monenlaisia ajatuksia herättävä teksti.
----------------------------------------------------
Pyrin esittelemään maaliskuun aikana joka päivä yhden teoksen kirjahyllystäni.
Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni:
8.3.2025: Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.
9.3.2025: Marx, Karl (1974, alkup. 1867) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1.osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Moskova: Kustannusliike Edistys.
10.3.2025: Salmela-Järvinen, Martta (1963) Kun se parasta on ollut. Lapsuuden muistelmat. Porvoo-Helsinki: WSOY.
--- (1966) Alas lyötiin vanha maailma. Muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1906-1918. Porvoo-Helsinki: WSOY.
11.3.2025: Gunnarson, Gunnar (1969) Georg Lukács. En essay. Bo Cavefors Bokförlag.
13.3.2025: Heller, Agnes (1986) Everyday Life. Routledge & Kegan Paul.
14.3.2025: Kiiskinen, Aura (1960) Vuosikymmenien takaa. Muistelmia. Kolmas painos (1. painos 1958) Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike. Petroskoi.
15.3.2025: Spufford, Francis (2010) Red Plenty. faber and faber.
16.3.2025: Soikkanen, Hannu (1961) Sosialismin tulo Suomeen. Porvoo-Helsinki: WSOY.
17.3.2025: Kautsky, Karl (1974, alkup 1907) Erfurtin ohjelma. Suomentanut J. K. Kari, Helsinki: Tammi.
18.3.2025: Juntunen, Simo Simppa (1971) ... ja katto korkealla. Helsinki: Kirjayhtymä.
19.3.2025: Amalrik, Andrej (1977, 6. painos) Unfreiwillige Reise nach Sibirien. Hamburg: Rowohlt.
20.3.2025: Koivisto, Mauno (1981) Tästä lähtien. Helsinki: Kirjayhtymä.
26.3.2025: Salmela-Järvinen, Martta (1973) Miina Sillanpää - Legenda jo eläessään. Porvoo-Helsinki:WSOY.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti