2. Karl Marx: Pääoma

 9.3.2025

Karl Marxin (1818-1883) pääteos on Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Marx ei elinaikanaan julkaissut kovin paljoa. Pääomaa hän kirjoitti varmaan lähes kahdenkymmen vuoden ajan, eikä elinaikanaan saanut valmiiksi kuin ensimmäisen osan, alaotsakkeena Pääoman tuotantoprosessi. Toiset kaksi osaa viimeisteli ja osin kirjoitti Friedrich Engels. 

Kun opiskelin 1970-luvulla sosiaalipolitiikkaa, oli  Pääoma tutkintovaatimuksissa, muistaakseni kuitenkin vain kirjan lopusta valitut luvut pääoman kasautumisprosessista. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella ei ollut kovin syvällistä Marxin tutkimusta, vaikka toki kansainvälistä keskustelua seurattiinkin. Itse muistan lukeneeni Pääomaa lähinnä englantilaisen yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien kuvauksena, eli en kovi teoreettisesti. Vasta lisensiaatin tutkimuksessa ja väitöskirjassa luin Pääomaa ja sen esitöitä (nk. Grundrisseä) tarkemmin.  Taloustieteilijöiden näkökulmasta uskoisin Marxin tekstiä pidettävän nykyään korkeintaan historiallisesti kiinnostavana.  Sosiologien ja sosiaalipolitiikan tutkijoiden kannalta Pääoma on yhteiskuntateiteiden kiistämätön klassikko, johon aika ajoin palataan, mutta jonka aktiivinen tutkimus on ainakin Suomessa aika vähäistä. 

Marxin ja Engelsin tuotanto on vaikuttanut eri maiden sosialistisiin ja kommunistisiin liikkeisiin hyvin paljon. Aikaakin on tietysti kulunut: Pääomankin ensimmäisen saksankielisen osan ilmestymisestä on kulunut jo 158 vuotta. Hannu Soikkanen kuvaa väitöskirjassaan Sosialismin tulo Suomeen (1961), miten suomalainen työväenliike sai vaikutteita lähinnä Friedrich Lassallelta ja vähän myöhemmin August Bebeliltä ja Karl Kautskylta, ei niinkään Marxilta. Tämä ei ole ihme, sillä Pääoman pyrkimys on tieteellinen, ei poliiittinen. Pääomasta on  turha hakea konkreettisia toimintaohjeita vasemmiston poliittisiin kamppailuihin. Joka tapauksessa Marx ja hänen hengenheimolaisensa vaikuttivat siihen, että wrightiläinen työväenliike 1890-luvun Suomessa vähitellen katosi ja tilalle tuli itsenäinen, omalta pohjalta ja työväestön eduista lähtevä sosialistinen liike.

Laukaan demarit järjestivät joskus 10 vuotta sitten keskustelutilaisuuden, jossa puhujana oli silloinen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Jo aika lailla menneen maailman ajattelijana pidetty Marx oli tehnyt yliopistomaailmassa jälleen kerran paluun. Kysyin Jaakonsaarelta, pitäisikö SDP:nkin piirissä palata lukemaan Marxia. Jaakonsaari ei tästä kyllä innostunut.  Muistaakseni hän vastasi, että Marxiakin voidaan lukea kovin monesta näkökulmasta --- mikä on tietysti aivan totta.

Olen miettinyt helmi-maaliskuun aikana, miten presidentti Donald Trump ja hänen esikuntansa oikeastaan ovat tekemässä Pääomasta taas jälleen kerran ajankohtaista luettavaa. USA:n nykyhallinnon pyrkimykset ovat paljaan karulla tavalla pääomien kasautumiseen pyrkiviä. Kun presidentti Trumpin toiminnan logiikkaa on pohdittu, olisiko niin,  että kyse on pääoman logiikasta. 

-------------------

Vasemmistolaisia kirjoja kirjahyllyistäni: 

 8.3.2025:  Palmgren, Raoul (1963) Toivon ja pelon utopiat. Helsinki: Kansankulttuuri.

9.3.2025: Marx,  Karl (1974, alkup. 1867) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1.osa. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi. Moskova: Kustannusliike Edistys.